Historia

Vuonna 1808 Helsingissä raivosi tuhoisa tulipalo. Palo alkoi Balderin talon viereisellä tontilta, nykyisin Aleksanterinkatu 10. Helsingin puusta rakennettu keskusta tuhoutui lähes täydellisesti. Myös viereinen Balderin tontilla ollut puutalo paloi maan tasalle, jäljelle jäi vai kellarit.

Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, ja 1812 keisari kohotti Helsingin pääkaupungiksi, koska myös Turku oli palanut, ja keisari halusi saada Suomen pääkaupungin lähemmäksi Pietaria.

Aleksanterinkatu 1870

 

Baldrin talo 1800 luvulla

Balderin talo oli ensimmäisiä suurpalon jälkeen rakennettuja uudisrakennuksia 1813-1814, ja Helenankadun sivurakennukset sekä pihasiivet valmistuivat 1815.

Arkkitehti Pehr Granstedt sai tehtäväkseen piirtää uudisrakennuksen, joka rakennettiin sen ajan yksinkertaisen ranskalaiseen barokkityyliin. Rakennuttajana toimi kauppaneuvos Adolf Fredrik Gebauer. Gebauerin suku omisti talon aina vuoteen 1851. 

Gebauerin kivitalossa toimi useita suosittuja ravintoloita. 1800-luvun alussa Helsingissä ei ollut kahviloita ja kaupunkiin alkoi virrata ulkomailta sokerileipureita. Helsingin ihka ensimmäinen sokerileipuri lienee ollut sveitsiläinen Christian Menn, joka avasi luultavasti kaupungin ensimmäisen konditorian tässä talossa. 

Myöhemmin talo siirtyi sveitsiläiselle kondiittorille Conrad Clopattille ja talossa ehti toimia useita hyvinkin tunnettuja ravintoloita, mm Handelsgilletin klubihuoneisto, Enqwistin kahvila ja 1891 alkaen C.F. Nybergin kahvila, jonka ravintoloitsijat olivat Johan Wilhelm ja Amanda Josefina Carlstedttunnetun taiteilijan Birger Carlstedtin vanhemmat ja legendaarinen Le Chat Doré -kahvilan luojat.

Ravintolat saivat väistyä 1917, kun Raittiusyhdistys Balder osti talon. Heidän aikaisemmat tilat Yrjönkadulla olivat käyneet liian pieneksi yhdistyksen kasvavalle toiminnalle.

Vuosisadan alussa raittiuseurojen toiminta oli hyvin aktiivista ja jäsenmäärät kasvoivat. Raittiusseura kokoontui joka torstai, lisäksi seuralla oli mm oma kuoro, orkesteri, näytelmäkerho, ompelukerho, keskustelukerho, lausuntakerho, voimistelukerho, partiolaiset ja muut nuorisokerhot.

Myös uusi talo jäi pian pieneksi. 1931 rakennettiin lisäkerros, jonne tehtiin suurempi juhlasali, kahvila, aula ja pikku-sali. Uusi Balderin sali vihittiin käyttöön 22.10.1931.